Tekstitaitovastaus

Jyväskylän Lyseon äidinkielenopettaja Mika Auramon kokoama sivusto

Ylen Abitreenien sivu

Tekstitaitovastaus                                                  Essee

Tehtävässä on pohjateksti, jota tutkitaan ja eritellään. Joskus tehtävä  voi olla myös tuottotehtävä, jolloin  tulee kirjoittaa pyydetynlainen teksti, esim. referaatti tai uutinen.	Tehtävänantona voi olla pelkkä otsikko (lihavoitu, ei saa muuttaa), lyhyt tehtävä tai tehtävänanto,  johon liittyy pohjateksti (aineistoessee).
pituus 1 – 2 sivua	pituus n. konsepti
Teksti nimetään alussa: kuka kirjoittaa ja mikä on tekstin nimi	Teksti esitellään 1. tai 2. kappaleessa: kirjoittaja,  tekstin nimi, julkaisupaikka ja -aika, tekstin aihe
Vastauksessa mennään suoraan tehtävän asiaan.	Esseessä voidaan johdatella lukijaa asiaan (aloituskappale).
Vastauksen lopetus on lyhyt ja ytimekäs.	Esseessä voi olla erillinen päätäntäkappale, jossa esim. tiivistetään edellä sanottu tai esitetään toimintaehdotuksia.
Käsitellään vain pyydettyä asiaa (ei omia mielipiteitä, jos niitä ei kysytä).	Vastataan tehtävänantoon, mutta aineiston  käsittelyn lisäksi kerrotaan omia ajatuksia  ja esimerkkejä.
Tehtävänantoon vastataan erittäin tarkasti.	Tehtävänantoa noudatetaan, mutta usein on tarpeen rajata oma näkökulma.
Otsikko osoittaa tehtävän näkökulman.	Otsikko on mielenkiintoinen ja oivaltava  ja kertoo tekstin sisällöstä.

Kummassakin:

Otsikon eteen tulee tehtävänumero.

Teksti on yhtenäinen ja johdonmukaisesti etenevä.

Tekstissä on tarkoituksenmukainen kappalejako.

Kieli on hyvää asiakieltä (tosin esseessä voi kieli olla värikkäämpää, jos tehtävänanto antaa  siihen mahdollisuuden).

(Mia Sopasen laatima vertailutaulukko tekstitaito- ja esseevastauksien ominaisuuksista)



Tekstitaitovastauksen aloitusesimerkkejä. Esimerkeistä käy ilmi, miten aineistona olevaan tekstiin viitataan ja millaisia asioita kannattaa mainita heti alussa, jotta pääsee suoraan asiaan.

Alla olevien tehtävänantojen pohjatekstit ovat luettavissa tästä linkistä.

1. tehtävänanto: Sanomalehtien Liitto julkaisi Sofi Oksasen tekstin useissa lehdissä sananvapauden päivänä 3.5.2009. Mikä on ilmoituksen tavoite, ja millaisten keinojen avulla tavoitteeseen pyritään?

Otsikko + aloitus:

Hillitysti ja tunteella sanavapauden puolesta

Sananvapauden päivänä 3.5. 2009 useassa lehdessä julkaistu Sanomalehtien Liiton ilmoitus on ulkonäöltään hyvin hillitty ja rauhallinen. Sen keskeinen osa on kirjailija Sofi Oksasen kirjoittama teksti "Vapaa sana pysyy vain, jos sen vapaudesta pidetään huolta", jossa Oksanen kirjoittaa sananvapauden tärkeydestä ja merkityksestä. Ilmoituksen tavoitteena on saada suomalaiset arvostamaan sananvapautta ja vaalimaan se olemassaoloa, elinvoimaa ja kehitystä. Koska ilmoituksen julkaisija on Sanomalehtien Liitto, on ilmeistä, että taustalla on myös ajatus median sananvapaudesta.

2. tehtävänanto: Mistä tekstin rakenteen ja kielen piirteistä Markku Torkon asennoituminen näkyy?

Otsikko + aloitus:

Ivallisesti brändäyksestä ja suomalaisista

Markku Torkon kolumni "Suomiko muka sarvikuonojen maa?" (Lapin Kansa 30.11.2009) on täynnä liioittelevia kielikuvia ja värikkäitä sanavalintoja, joista näkyy kirjoittajan pilkka Suomi-brändityöryhmää ja Sofi Oksasen Suomen arvostelleista lausunnoista kauhistuneita suomalaisia kohtaan. Torkko aloittaa kolumninsa ironisella paheksunnalla ja järkytyksellä Oksasen sanomisista ja lopettaa sen vakavammalla pohdinnalla suomalaisten väkivaltaisuudesta ja sen meille tuomasta imagosta.


Tekstitaitovastaus.

Pohjateksti 1: Kreetta Onkelin kolumni Terveisiä sukupolvien välisestä rotkosta!

Teksti on julkaistu Helsingin Sanomissa 25.7.2011.

Tehtävänanto: Erittele Kreetta Onkelin kolumnin argumentaatiota ja retorisia keinoja. Otsikoi itse.

Kolumnin aihe: Nuorten huono käyttäytyminen

Kolumnin teesi: Nuorten huonon käytöksen vastustaminen/ Kirjoittaja peräänkuuluttaa toisten ihmisten huomioon ottamisen merkitystä/  Kirjoittaja toivoo parempaa yhteisymmärrystä/ toimivampaa vuorovaikutusta eri sukupolvien välille

Kolumnissa käytettyjä argumentointikeinoja (=perustelutapoja) ovat
- vetoaminen omaan kokemukseen (lukuisat esimerkit)
- vetoaminen haittaan
- vetoaminen arvoihin
- vetoaminen tunteisiin
- yleisyyden vaikutelman luominen

Kolumnissa käytettyjä retorisia keinoja (=kielen keinoja) ovat
- huudahdukset "Tahtoisin ihailla heitä!", "Voi V!"
- toisto "he istuvat--", "he kiinnittävät--", "he asettelevat--"
- liioittelu "keski-ikäinen täti", "yksi tyttö vie viiden tilan"
- värikkäät sanavalinnat "röyhkeästi" "pornahtavia", "nuorisorasisti"
- vastakkainasettelu me-he/ nuoret/ keski-ikäiset
- erikoiset lausemuodot, esimerkiksi kysymykset
- kielikuvat "sukupolvien välinen rotko" "-- kääntyy haudassaan"
- ironia/sarkasmi "tiivistynyt kirjallinen ilmaisu"
- kolmiportainen luettelo "-- pyyhkeensä, vaatteensa ja meikkinsä--"